sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Murhetta hyppytikeistä - ja ratkaisuja


Yksi yleisimmistä neuloihin liittyvistä ongelmista on hyppytikkien - tai ehkä oikeammin hyppypistojen - syntyminen. Hyppytikillä tarkoitetaan sitä, kun ompelukoneen ylä- ja alalangat eivät lukitu toisiinsa tai saumurin/peitetikkikoneen neulalanka jää tarttumatta siepparilankoihin. 

Ompelukoneen ompeleessa hyppytikki näkyy yleensä kankaan oikealla puolella pitkänä löysänä pistona, kuten vasemmanpuoleisessa kuvassa. Oikeanpuoleisessa kuvassa on sama päälletikkaus muutaman apukeinon käyttämisen jälkeen. (Kiitos havainnollistavasta kuvasta ompelijalle! )





Jotta saumuri- ja peitetikkikoneen ommel muodostuu oikein, täytyy kaikkien lankojen kulkea sekä oikeassa järjestyksessä että oikeaan aikaan. Peitetikkikoneiden ja saumureiden hyppytikki näyttää usein siltä, että siepparilangat ovat tehneet jossain kohdassa lyhyemmän lenkin kuin yleensä.

Erityisesti hyppytikkejä syntyy ommeltaessa tiiviitä materiaaleja ja toisaalta ommeltaessa erittäin joustavia materiaaleja. Hyppytikkien syntymiseen voi olla useampia syitä, joten käyn läpi myös useita ratkaisukeinoja. Perusasiat tikinmuodostumisesta edellisessä blogitekstissä.

Puhun tekstissä hyppytikeistä lähinnä ompelukoneella ompelun näkökulmasta, mutta monet tilanteista koskevat myös saumuria ja peitetikkikonetta.


Tämä teksti on pitkä kuin nälkävuosi, mutta halusin koota kaikki syyt yhteen blogitekstiin, jotta lukija voi helpommin etsiä, mikä mahtaisi olla hyppytikkien syynä.


A) Vaurioitunut neula

Yllättävän usein hyppytikkiongelma on helposti korjattavissa vaihtamalla uusi neula. Vaikka neulassa ei paljain silmin näkyisikään mitään, sen kärki tai silmä on saattanut vaurioitua niin, että tikinmuodostus kärsii. Joskus tämän vaurion voi tuntea kynnellä kokeilemalla tai katsomalla neulan kärkeä valoa vasten. Kuluma voi myös olla mikroskooppisen pientä naarmutusta, johon kankaan kuidut vähitellen tarttuvat, mikä taas haittaa neulan toimintaa. Tässä (valitettavan surkealaatuisessa) kuvassa on suurennettuna neulan kärki, joka paljain silmin katsottuna näytti hyvältä.

Neulan vaurioitunut kärki suurennettuna.



Myös kuuloa kannattaa käyttää ommellessa: napsuva ääni neulan lävistäessä kangasta kertoo, että neula on vaurioitunut ja vaihdettava. Valmistajien suositus on vaihtaa uusi neula joka työtä varten tai kun neulalla on ommeltu 8 tuntia. Erityisesti microtex-neulat ovat herkkiä tylsymään ja lytistymään kärjestä. 
 Vaurioituneita neuloja.

Neula voi vaurioitua myös vääntymällä. Eri neuloilla ja eri valmistajien tuotteilla on eroa siinä, kuinka helposti ne vääntyvät tai katkeavat. Vähänkin vääntynyt neula tarkoittaa ongelmia tikinmuodostuksessa, pahimmassa tapauksessa se voi myös vaurioittaa konetta.

Lisäksi melko uusikin neula saattaa ”likaantua”, erityisesti mikäli sillä ommellaan tukikankaita tai liimaa sisältäviä rakenteita tai teippien yli. Tällainen tahmaantunut neula ei enää läpäisekään seuraavaa kangasta oikein ja syntyy hyppytikkejä.

Lyhyesti: Jos mietit, vaihda. 

B) Huonolaatuinen lanka

Erityisesti ompelukonelankoihin pätee sääntö, että halvalla ei saa hyvää. Yleisesti hinta ja laatu kulkevat käsi kädessä, joten kannattaa perehtyä siihen, milloin langan ominaisuuksilla on väliä. Edullisestikin voi saada aivan käyttökelpoisia lankoja sellaisiin tarkoituksiin, joissa langoilta ei vaadita kovin suuria. Hyvän langan ominaisuuksista voisi kirjoittaa kokonaan oman bloginsa, mutta lyhyesti tiivistettynä totean, että hyvä lanka on tiivis, sileä, nukaton ja tasalaatuinen sekä juoksee ongelmitta rullalta. Vertaamalla langanpätkiä valkeaa paperia tai valoa vasten huomaa, että halvemmat langat ovat ”karvaisia”, niistä sojottaa pitkiä ja lyhyitä kuituja ympäriinsä. Niiden kierre saattaa myös olla löyhä, jolloin lanka helpommin hajoaa kahtia.
Ylempi hyvin yleisesti käytettyä edullista lankaa, alempi kalliimpaa parempilaatuista. Suurennos.

Hyppytikit syntyvät, kun huonolaatuisella langalla ommellaan vaativia materiaaleja, erityisesti tiiviitä kankaita. Langan irtokuidut heikentävät sen juoksua neulansilmässä ja kankaan läpi. Lanka jää aavistuksen jumiin, eikä koneen sukkula saakaan ylälangan lenkkiä poimittua. Tästä syystä langan laadulla on merkitystä erityisesti ylälankana. Usein alalankana ja saumureiden sieppareissa kulkee heikkolaatuisempi tai löyhäkierteisempikin lanka.

Langan paksuudella on suuri merkitys neulan valintaa, ks. kohta vääränkokoinen neula. Myös erikoislangat, kuten metallikirjontalanka vaativat oman neulansa toimiakseen moitteettomasti.


C) Langoituksen ongelmat

1970-luvun Singerin langakiristin
Varsin usein hyppytikkien (ja varsinkin kankaan alapuolelle syntyvien syheröiden) syyksi paljastuva tekijä on myös virheellinen langoitus, täsmällisemmin vielä se, että ylälanka ei kuljekaan kiristimen välistä kunnolla. Se voi olla hypännyt pois paikoiltaan, pujotettu alunperin väärää reittiä tai kiristinlevyjen välissä on langan lisäksi jotain muutakin. Mitä nukkaisemman oloista lankaa käyttää, sitä enemmän siitä irtoaa kuituja, jotka ajan myötä helposti kerääntyvät sekalaisen pölyn kanssa paakuksi langankiristimen sisälle. Tämä ilmiö koskee  niin ompelukoneita kuin saumureita ja peitetikkikoneitakin. Koneita kannattaakin säännöllisesti puhdistaa. Vesivärisiveltimet tai muut sudit ja pinsetit ovat käteviä työkaluja tähän. Langankiristimien levyjen välejä jotkut puhdistavat villalangalla ”nuohoamalla”, mutta riski on, että villalanka voi jättää lisää nukkaa jonnekin näkymättömiin väleihin, joten ehkä varminta on käyttää sileämpää lankaa tai kangassuikaletta. Hammaslangallakin voi kuulemma kokeilla.

Puhdistus kannattaa ulottaa myös pistolevyn alle. Mikäli syöttäjät eivät pääse liikkumaan aivan täyttä rataansa vaivattomasti, tikki ei välttämättä muodostu oikein varsinkaan ompelukoneessa. (Ja samalla lisätään sitten vähän öljyä ohjekirjan mukaan, eikös?)

Saumurin ja peitetikkikoneen kohdalla riski virheelliseen langoitukseen on ompelukonetta suurempi. Jos tikki ei vaikuta hyvältä, kannattaa ottaa langat kokonaan pois ja langoittaa alusta asti uudelleen ohjeen kanssa. Omien koneiden langoitukset kannattaa opetella kunnolla, sillä säästää hurjasti aikaa ja hermoja jatkossa.

Joskus hyppytikkejä syntyy, koska ylälanka on liian kireällä eikä pääse muodostamaan riittäävä lenkkiä. Aivan holtittomasti langankireyksiä ei kannata säätää. Jos ompelukone ei tee kunnon tikkiä peruspuuvillalle kiristysten ollessa keskipaikkeilla, se kannattaa vielä huollon säädettäväksi. Materiaalin mukaan saattaa toki tarvita pieniä säätöjä, mutta "kaikki aina täysillä" -tyyppisen säädöt kertovat huollon tarpeesta. 



D) Vääräntyyppinen neula ja vaativat materiaalit

 

Katso myös erillinen juttu 
 ”Haxeista ja Elxeistä”. 

Hyppytikkien välttämisen monimutkaisin asia saattaa olla oikeanlaisen neulan valinta. Tässä asiassa ohjeet ompelukoneille ja saumureille/peitetikkikoneille eroavat toisistaan, koska tikin muodostumisperiaate on hieman erilainen. 

Neulavalikoimaa
Haastavia materiaaleja ovat erilaiset tiivisrakenteiset kankaat, joita neulan on vaikea lävistää. Erityisesti kalvopinnoitetut kankaat, kuten sadetakkikankaat ja kestovaipoissa käytettävä PUL, ovat lisäksi hankalia pinnoitteen liukumattomuuden takia. Ne kulkevat huonosti koneen syöttäjien ja paininjalan välissä, mikä hankaloittaa tikinmuodostusta entisestään. Usein ongelmakankaita ovat myös lycra, scuba ja softshell, jotka ovat tiiviitä ja lisäksi myös joustavat runsaasti (ks. kohta liian vähäinen paininjalan puristus).

Ehkä hieman yllättäen haastava materiaali on myös pehmeä fleece. Osa fleeceistä on tiiviitä (microfleece) ja osa taas niin paksun höttöisiä, että lanka ei tahdo kulkea niiden läpi oikea-aikaisesti ja riittävästi. Samaa ongelmaa saattaa kohdata paksujen tikkikankaiden (tai välivanujen) ompelija, varsinkin, jos ne yhdistetään tiiviiden kankaiden kanssa eikä paininjalka purista kerroksia riittävästi yhteen.



Ylinnä Schmetzin ja Organin kromipinnotteiset pallokärkiset ELx705-neulat,
alempana Organin Super Stretch HAx1SP ja Prymin sekä Organin yleisneulat
Lycran ompeluun suosittelen HAx1SP Super Stretch -neuloja tai "tavallisia" stretch-neuloja. Stretch (koodi myös SES) on pallokärkinen neula, joka on tarkoitettu tiiviimmille kankaille kuin jersey-neula (koodi myös SUK). HAx1SP on kokonaisuutena muotoiltu niin hyppytikkien välttämiseksi ja se on tarkoitettu erityisesti saumureille, mutta toimii myös ompelukoneissa. HAx1SP:n varren ura on leveämpi suhteessa neulan varteen kuin tavallisissa neuloissa, joten se helpottaa langan juoksua ja käärmeenpään muotoiseksi muotoiltu neulan pää lävistää hyvin.

Samoin softshellin ompeluun kannattaa kokeilla HAx1SP:tä. Toisaalta Softshellin kohdalla kyse voi olla myös ongelmasta, että neula ei vaan lävistä kangasta riittävän hyvin, jolloin kannattaa kokeilla microtex-neulaa. Sen kärki on hyvin terävä ja tehty nimenomaan tiiviiden kankaiden lävistämiseen. Usein microtexejä käytetään ohuiden tiiviiden kankaiden kanssa, mutta niitä on saatavana (tosin hankalammin) myös paksumpina kokoina, jolloin ne sopivat tukevammillekin kankaille.

Ompeluryhmässä tuli puhetta myös kromipinnoituksen (Chrome, CF, CR) eduista hyppytikkien välttelyssä. Monet HAx1SP ja ELx705 -neuloista on päällystetty kromikerroksella, mutta myös yleisneuloja ja muitakin neulatyyppejä on saatavilla kromattuina. Kromipinnoite noissakin neuloissa tuo lisäetuja mm. siksi, että kromikerros on vielä yksi lisää neulan pinnan mahdollisia epätasaisuuksia tasoittava käsittely. Näin langan kulku neulansilmässä on kitkattomampaa ja neula myös läpäisee kankaan helpommin.

Kromipinnoitettu neula myös kuumenee käytössä vähemmän. Kuumenemisella on merkitystä erityisesti silloin, jos ommellaan tahmeita kankaita tai liimapintaisia tukikankaita. Viileämpänä säilyvään neulaan tarttuu vähemmän liimaa ja muuta tahmeutta.  Kuumeneminen koskee lähinnä teollisuuskoneita ja pitkiä yhtäjaksoisia ompelurupeamia niillä. Toki neulan säilymisestä viileämpänä voi olla hyötyä myös uusilla nopeilla kotikoneilla ommeltaessa. Mitä nopeammin kone tikkaa, sitä lyhyemmän aikaa neula ehtii jäähtyä pistojen välillä.


E) Vääränkokoinen neula

Liian pieni neula voi synnyttää hyppytikkejä kahdella tavalla. Jos käytettävä lanka on liian paksua neulaan verrattuna, se ei juokse kunnolla, eikä riittävää lankalenkkiä pääse muodostumaan. Tavallisilla ompelu- ja saumurilangoilla tämä ei yleensä ole ongelma, ellei haluta käyttää todella ohutta neulaa. Sen sijaan tämä hyppytikkien syy kannattaa pitää mielessä silloin, kun käytetään esimerkiksi paksumpaa lankaa koristeelliseen saumojen tikkaamiseen. (Ks. myös kohta vääräntyyppinen neula.) Liian paksu neula ja ohut lanka ei myöskään ole toimiva yhdistelmä, ohut lanka uppoaa neulan uraan kokonaan, eikä lenkin muodostamiseen tarvittavaa kitkaa välttämättä synny langan ja kankaan väliin.

Neulan ja langan yhteensopivuutta voi testata irrallisella neulalla, joka pujotetaan lankaan. Pidä lanka tiukalla käsiesi välissä ja nosta toista päätä niin, että lanka on noin 45 asteen kulmassa. Heilauta niin, että neula vähän pyörähtää. Kun neula on pysähtynyt, sen tulisi valua lankaa pitkin alas hieman hidastellen. Jos neula ei valu lainkaan, tarvitaan isompi neula. Jos neula humahtaa kerralla langan alapäähän, tarvitaan pienempi.

Vaikka lanka ja neula olisivatkin keskenään sopivan kokoisia, kovin pieni neula ei tee kankaaseen riittävä reikää, jotta lanka mahtuisi juoksemaan sen rinnalla kankaan läpi. Erot ovat minimaalisia, mutta paksumpaa neulaa kannattaa kokeilla. Myös kankaan nousemiseen neulan mukana kannattaa kokeilla vaihtaa neula paksummaksi. Liian ison neulan ongelma taas on, että kankaaseen saattaa jäädä näkyviä reikiä tai paksu neula saattaa vahingoittaa kuituja muuten.

F) Paininjalan liian heikko puristus

Hyppytikkejä syntyy, mikäli kangas jostain syystä pääsee nousemaan mukana, kun kankaan lävistänyt neula alkaa nousta ylöspäin. Allaolevassa kuvassa tämä esitetään selkeästi:



(Kuva mm. SewUSA.com ja American & Afird Technical Bulletin)

Kangas voi nousta joko siksi, että paininjalka ei pidä sitä riittävän tiiviisti pistolevyä vasten tai että kangas neulan ympärillä joustaa niin paljon, että se venyy neulan mukana. Paininjalan ongelma on helpoimmin ratkaistavissa, mikäli paininjalan puristusta voi lisätä. Kovin joustavan kankaan ongelmia kannattaa yrittää ratkoa vaihtamalla neula erityyppiseen tai -kokoiseen, ks. kyseiset kohdat. 

Myös fleecen, vanukerrosten ja erilaisten paksujen huokoisten kangasten ompelussa paininjalan puristuksella on suuri merkitys. Paininjalan täytyy puristaa kerrokset riittävän tiiviiksi, jotta neula ja sen mukana lanka kulkevat tarpeeksi hyvin läpi.

G) Muut syyt

Joskus hyppytikkien syntymiseen vaikuttaa monta yhtäaikaista tekijää. Haastavia ommeltavia kohtia ovat erilaiset paksut saumojen ylitykset sekä reunat, joissa paininjalka ei luonnostaan kulje vaakasuorassa, vaan jommallekummalle puolelle jää väliä. Kangas pääsee hetken aikaa liikkumaan ylös-alas ja syntyy kohdassa F kuvailtu ongelma. Näitä tilanteita voi helpottaa käyttämällä paininjalan tukena oikean korkuista lisäkoroketta, jotta paininjalka on tasaisesti. Apuna voi käyttää erilaisia pahvi- tai muovisuikaleita, esim. elintarvikepakkauksista leikattuja tai jopa lasten Hama-helmiaskarteluja. Joidenkin koneiden mukana tulee tarkoitukseen oma apuvälineensä.

Jos työssä on paljon paksuja kohtia, kannattaa harkita farkkuneulan (jeans) käyttöä, se on tarkoitettu läpäisemään paksuja tiiviitä kangaskerroksia. Paksujen kohtien ompelua helpottaa myös saumojen litistäminen joko pihdeillä (kanttauksen saumakohta) tai vasaralla nuijimalla (pidemmät saumat, käytä välissä jotain tilkkua, ettei vasara vaurioita varsinaista kangasta). Usein niinkin peruskeino kuin silitys auttaa saumojen tikkaamisessa syntyviin hyppytikkeihin, kun kangaskerrokset pysyvät tiiviimmin yhdessä. Ks. myös kohdat vääränlainen neula ja vääränkokoinen neula.


Lankarullia
Kotikoneilla ompelija harvoin törmää liian joustavan langan aiheuttamiin hyppytikkeihin, mutta nekin ovat mahdollisia. Polyesterlanka joustaa 17-20% ennen katkeamistaan, joten on mahdollista, että kohdan F tyyppisesti lankalenkkiä ei muodostu, koska neulan alkaessa liikkua takaisin ylös venyneenä ollut lanka vain palautuu normaalimittaansa.

Mikäli mikään omista keinoista ei auta ja ongelma toistuu eri materiaaleja ommeltaessa tai eri langoilla ja neuloilla, kannattaa kone viedä huoltoon. Hyppytikkejä syntyy varmasti, mikäli koneen huollossa asetetut säädöt ovat päässeet käytössä tai kuljetuksessa hieman liikkumaan. Mikäli koneen sukkula ja neula eivät kohtaa toisiaan juuri täsmälleen oikealla hetkellä, tikkiä ei välttämättä muodostu lainkaan. Usein nämä säädöt ovat melko helposti korjattavissa ja koneella ompelee taas pitkään ilman murheita.



























sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Perusasioita

Väliin pari linkkiä youtube-videoihin, joissa esitellään lukkotikin (= se tavallinen ompelukoneen ommel) muodostumista. Tämä esipuheena seuraavaan aiheeseen eli hyppytikkeihin ja niiden välttelyyn neuloilla.



Ja selostettuna, myös ylälangankiristin mukana:

Videon tekijänä Threads-lehti.

SewUSA.comissa ja lankavalmistaja American & Efird Technical Bulletin -pdf:ssä on hyvä kuva neulan toiminnasta. Alkuperäistä lähdettä ei valitettavasti mainita.


1. Neula alimmassa pisteessään. 2. Neula alkaa nousta ja lankalenkki muodostua 3. Neula on noussut hieman ja lankalenkki on muodostunut. Nyt ompelukoneen sukkulan kärki tarttuu silmukkaan ja kuljettaa sen puolakotelon ympäri tai saumurin sieppari kuljettaa siepparilangan neulalangan lenkin läpi.

http://www.sewusa.com/Sewing_Machine_Repair/Repair_Pictures/stitchformation.jpg




perjantai 4. elokuuta 2017

Saumurineulojen valintakaavio

Saumurineulojen valinta on tavallaan yksinkertaisempaa kuin ompelukoneiden. Pohdittavaa tulee vasta sitten, kun yleisneulat tai pallokärkiset perusneulat eivät toimikaan. Seuraavaksi työn alle tulee siis ongelmanratkaisutaulukko, samalla tulee kerrottua, milloin kannattaa valita HAx1SP ja milloin ELx705.

Tässä kuitenkin saumurineulojen valintaa varten vastaava kaavio kuin aiemmin julkaistu ompelukoneiden neulojen kaavio.



Linkki taulukkoon pdf:nä Google Drivessa: https://drive.google.com/open?id=1qrPG-OLcmqecLLHNo88Se2y-AlsA4s_h.
Sama linkki on löytyy pysyvästi myös blogin oikeasta yläkulmasta. Ja kuten ennenkin, taulukkoa saa käyttää, jakaa ja linkittää, mutta ethän poista nimitietojani tai myy taulukkoa.

torstai 2. helmikuuta 2017

Haxit ja Elxit

UUSITTU 23.5.2018 mm. neulavalmistajien uusimpien tietojen mukaiseksi



Yleisimpiä kysymyksiä, joita koneneuloista kysytään, on ihmettely, mitä oikein ovat ”elxit ja haxit”. Käytännössä kysymys koskee ELx705- ja HAx1SP-neuloja, joita käytetään lähinnä saumureissa ja peitetikkikoneissa.

Sekä HAx1SP että ELx705 ovat kokonaisuutena muotoiltuja neuloja, joten eroa muihin 130/705H-järjestelmän neuloihin on niin aivan uloimman kärjen (tip) muotoilussa kuin ylempänäkin neulaa. Kantansa puolesta nämä neulat käyvät samoihin koneisiin kuin yleisimmän 130/705H-neulajärjestelmän neulatkin, mutta usein näistä puhutaan erillisinä. 

HAx1SP


Pelkkä määritelmä HAx1 on alunperin ollut Organin tapa merkitä yleisintä järjestelmää 130/705H vastaavat neulansa. HAx1SP on tämän järjestelmän mukaisesti ilmoitettu SP (special point) eli Super Stretch -neula. Nykyisin myös muut valmistajat valmistavat neuloja, joita kutsutaan tällä koodilla, vaikka nämä valmistajat muuten käyttäisikin neulajärjestelmästä lyhennettä 130/705H.

HAx1SP (myös kirjoitusasut Hax1sp ja HAx1 SP) on erityisesti saumureihin tarkoitettu neula, joka kuitenkin soveltuu myös ompelukoneeseen. Ompelijoiden puhekielessä ”haxeilla” tarkoitetaan yleensä juuri tätä neulatyyppiä, ei HAx1-neuloja yleensä. HAx1SP:n muotoilun tarkoituksena on vähentää hyppytikkejä ja soveltua erityisesti saumurilla ommeltaviin töihin. HAx1SP-neulassa neulansilmä on lyhyempi ja leveämpi kuin 130/705H:ssa, samoin etupuolen ura on leveämpi suhteessa neulan varteen ja neulansilmää ympäröivä syvennys on muotoiltu erilailla. Muotoilunsa ansiosta neulalla muodostuu tavallista suurempi lankalenkki, johon siepparin on helpompi osua. Lisämääritelmä SP tarkoittaa erikoiskärkeä (special point), ominaisuuksien takia neulan kärkiosan muoto muistuttaa hieman käärmeen päätä. HAx1SP-neulat ovat yleensä kromattuja (CR tai CF) ja niissä on vahvistettu varsi.

HAx1SP-neulaa voi käyttää stretch-neulan tilalla ja siitä on hyötyä varsinkin, jos käytetään normaalia paksumpaa ompelulankaa. Leveämmän neulansilmän ja uran ansiosta suhteessa paksumpikin lanka kulkee HAx1SP:ssä paremmin kuin stretch-neulassa.

HAx1SP neuloja valmistavat ainakin Organ, Schmetz ja Klasse.

ELX705


ELx705 on erityisesti peitetikkikoneisiin, mutta myös saumureihin suunniteltu neula, jonka merkittävin erikoispiirre on toinen lankaura neulan takana. Toinen lankaura parantaa lankojen kulkua saumureissa ja peitetikkikoneissa, jotka perustuvat sieppareiden toimintaan yhdessä neulojen kanssa. Tavoitteena on estää hyppytikkien syntyminen ja lankojen katkeilu. Neulan rakenne on yleensä vahvistettu ja sitä on saatavilla sekä normaalina nikkelipintaisena että kromattuna (lisälyhenne CF, chrome finish tai CR, kromi). Kromattu neula on hiottu vielä useammin kuin tavallinen ja pinnoitteen ansiosta se kestää paremmin ja on sileämpi.
Ainakin Schmetz ja Organ valmistavat ELx705-neuloja  sekä yleiskärjellä (ei lisämerkintää tai kromauksen lisämerkintä CF, Chrome Finish) että voimakkaammin pallokärkisenä ns. jerseyneulana (ELx705 SUK tai kromattuna CF SUK). Jos peitetikillä ompelee lähinnä elastaania sisältävää trikoota (esim. kotimaisten kangaskauppojen kuosikankaita), on lähinnä makuasia, valitseeko yleiskärkisen vai SUK-kärkisen ELx705-neulan. Toinen on tavallaan liian vähän ja toinen liian paljon pyöristetty, mutta todennäköisesti molemmat toimivat aivan hyvin.

Singer valmistaa tätä neulaa omalla koodillaan 2022, jonka kokovalikoima on 75, 90 ja 100. Singerin mukaan heidän neulansa ovat yleiskärjellä (universal), mutta pinnoitteesta ei ole erikseen mainintaa. Prymin ja Inspiran (Pfaff) ELx705-neulat ovat ilmeisesti myös yleiskärkisiä eikä niissä ole erityispinnoitetta. Koot 80 ja 90.

Joidenkin peitetikkikoneiden käyttöohjeissa mainitaan ELx705 ainoana suositeltuna neulatyyppinä ja toisissa se kerrotaan vaihtoehtona 130/705H:lle. Jos peitetikkikoneen käytössä ongelmaksi muodostuvat hyppytikit, kannattaa ELx705-neulaa testata, vaikka sitä ei käyttöohjeessa mainittaisikaan. Schmetz huomauttaa, että kotiompelukoneissa ELx705 neuloja ei kannata käyttää, koska niissä hyppytikkien muodostuminen päinvastoin voi lisääntyä ja Organ toteaa, että ELx705-neulat eivät sovi kotiompelukoneisiin. (Karnaluks väittää toisin, mutta uskoisin neulavalmistajia omien tuotteittensa osalta.)

Jotkut käyttäjät myös kertovat väitteistä, että ELx705-neulat olisivat hitusen 130/705H-neuloja pidempiä, mutta valmistajan sivuilta tätä tietoa ei löydä eikä edes sähköposti Schmetzille antanut yksiselitteistä vastausta. Schmetzin ja Organin ELx705-neulojensa ilmoittama mitta kannasta neulansilmän alkuun on 0,1 mm pidempi kuin 130/705H-järjestelmälle ilmoitettu, mutta tietoa neulan kärkiosan vastaavista mitoista ei ole. Ompelukoneessa ELx705-neulojen kokeilemista kannattaa siis harkita vielä toisenkin kerran tästä syystä. Jos nämä neulat todella ovat hitusenkaan pidempiä, ne saattavat vahingoittaa puolaa tai puolakoteloa käytössä.