Todella vanhaa historiaa

Väli"kevennyksenä" linkki The Siberian Timesin juttuun Denisovan luolasta Kaakkois-Venäjältä löytyneestä silmäneulasta, jonka arvioidaan olevan maailman vanhin löydetty neula.

http://siberiantimes.com/science/casestudy/news/n0711-worlds-oldest-needle-found-in-siberian-cave-that-stitches-together-human-history/

Ompelukoneen neulan anatomia

Ompelukoneiden, saumureiden ja peitetikkikoneiden neulat ovat pääpiirteissään samanlaisia. Neulojen rakenteen pienissä yksityiskohdissa on kuitenkin eroja, joilla pyritään saamaan aikaan mahdollisimman hyvin käyttötarkoitukseensa sopiva neula. Monet näistä yksityiskohdista tai esimerkiksi mittojen eroista ovat niin pieniä, että niiden havaitseminen paljaalla silmällä on vaikeaa.

Oheisessa kuvassa on esitelty neulojen osat englanniksi ja suomeksi. Suomenkielisiä termejä ei ole käytössä yhtä tarkasti kuin englanninkielisiä, eikä niitä neulojen käyttäjä yleensä kaipaakaan. Suomeksi tarkimmat nimitykset tarjoaa Valittujen palojen Suuri Ompelukirja vuodelta 1977 (Valitut palat 1977). Alkuperäinen kuva ja englanninkieliset nimitykset ovat Sewing parts online.com:in (Sewing parts online.com 2012.), mutta sama sanasto toistuu lähteestä toiseen. Myös yleisimmät suomenkieliset termit ovat varsin vakiintuneet. 

(Alkuperäinen kuva: Sewing parts online.com)

Neulan osat (kuvassa vasemmalta ylhäältä alkaen) ovat kanta, olka, varsi, (jossa ura), syvennys, neulansilmä ja kärki. Kannan toinen sivu on litteä, jolloin neulan voi asettaa koneeseen vain yhdessä asennossa. Nykyisin lähes kaikki kotikäyttöön tarkoitetut koneet käyttävät tällaisia neuloja, joiden kanta on päästä katsottuna D:n mallinen. Varhaisissa kotiompelukoneissakin oli käytössä pyöreäkantainen neula, jolloin neulaa vaihdettaessa oli varmistettava, että neulan silmä ja näin ollen myös langan kulkusuunta oli edestä taakse. Pyöreäkantaisia neuloja käytetään edelleen useissa teollisuuskoneissa ja muutamissa saumureissa, joihin niitä on kohtalaisen helposti saatavilla.

Olka on kohta, jossa neulan kanta kapenee varreksi. Neulan varren alaosan paksuus juuri ennen syvennystä määrittelee neulan koon (tästä myöhemmin). Neulan varren on oltava hieman taipuisa, jotta neula kestää käytössä katkeamatta. Joidenkin neulojen rakennetta on vahvistettu kestävyyden lisäämiseksi ja esimerkiksi paksujen tiiviiden kankaiden ompeluun tarkoitetut neulat on valmistettu vähemmän taipuisiksi kuin tavalliset.

Varren etupuolella kulkee pystysuuntainen ura, jonka tehtävänä on ohjata lanka neulan mukana materiaalin läpi. Mitä paksumpi neula, sitä leveämpi ura sen varteen mahtuu ja sitä paksumpaa lankaa se kykenee kuljettamaan. Nyrkkisäännöksi annetaan, että langan paksuus saisi olla korkeintaan 40% uran leveydestä (Schmetz Servicehouse).

Varsi päättyy syvennykseen, jossa neulansilmä sijaitsee. Ompelukoneen sukkulan kärki tai saumurin siepparit ohittavat neulan tämän syvennyksen kohdalta. Neulansilmän koko ja sijainti vaihtelee. Perusompelussa olennaista on, että neulan ja näin ollen neulansilmän koko ovat kankalle ja langalle sopivia ja että neulansilmä on ehjä ja sileä. 

Kuvan englanninkielisissä termeissä on erikseen mainittu neulan kärjen osat point ja tip, joista viimeksi mainittu siis aivan ulommainen kärki.  Suomen käsite kärki tarkoittaa siis sekä kärjen kapenevaa osaa että sen pään (tip) muotoa, neulan kärkiosaa neulansilmän alapuolella. Ompelukoneiden neuloista puhuttaessa nämä kaksi liittyvät käytännössä aina yhteen, joten suomenkielisilläkin termeillä selviää. (Erilaisista kärjistä enemmän myöhemmin.)

Jotkut valmistajat merkitsevät neuloihin niiden ominaisuudet värikoodeilla, jolloin kanta voi olla esimerkiksi keltainen ja olan kohdalla sininen rengas. Eri valmistajien värikoodit kuitenkin eroavat toisistaan, joten tarkkana kannattaa olla. Valmistajan nimi on usein stanssattu neulan kannan pyöreään osaan, samoin siinä yleensä lukee neulan koko. (Josta enemmän myöhemmin.) 

Ja lopuksi: käytän itse käsitettä 'koneneulat', ilman sen suurempaa määrittelyä ja perustelua. Google kertoo, että tätä kyllä käytetään suomessa, mutta yleisempää on puhua ompelukoneiden neuloista ja saumureiden neuloista erikseen. Koska kuitenkin kirjoitan myös kaikille näille neuloille yhteisistä ominaisuuksista, kaipaan kattavampaa käsitettä, jolla voin lyhyesti viitata niin ompelukoneiden, saumureiden kuin peitetikkikoneidenkin neuloihin. Jätetään huovutuskoneet ja neulekoneet nyt kuitenkin tämän määritelmän ulkopuolelle. 

Muutamia lähteitä:

Schmetz Servicehouse. Product information. The Domestic Sewing Machine Needle. PDF-tiedosto. Luettu 17.4.2016 http://www.schmetzneedles.com/learning/pdf/domestic-needle.pdf

Sewing Parts Online.com. 2012. Which Sewing Machine Needle to use? Verkkosivu. Luettu 12.4.2016. http://www.sewingpartsonline.com/blog/which-sewing-machine-needle-to-use/

Singersewinginfo.co.uk Needle classification. Luettu 7.5.2016. http://www.singersewinginfo.co.uk/needle_classification/

Valitut Palat. 1977. Suuri Ompelukirja. Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab, 2. painos.

 (Teen lähteistäkin kunnon blogitekstin myöhemmin erikseen.)

Suurimmat neulavalmistajat ja niiden nettisivuja

Kun suomalainen ompeluharrastaja hankkii neuloja, hän hyvin todennäköisesti ostaa Organin, Schmetzin, Singerin, Prymin tai Inspiran* valmistamia neuloja. Myös silloin, kun neulapaketissa lukee ompelukoneen valmistajan nimi (esim. Janome, Bernina, Elna), on neulat todennäköisesti valmistanut Organ (Janomen ja Elnan neulat) tai Schmetz (Berninan neulat). Konevalmistajat kertovat koneidensa toimivan varmimmin juuri näillä neuloilla. Nykyisin Pfaff, Husqvarna Viking ja Singer kuuluvat samaan konserniin SVP Worldwide, joka valmistaa neuloja tuotemerkillä Inspira. Singerin neulat on kuitenkin perinteisesti myyty Singerin omalla tuotemerkillä.

Varsinkin ulkomailla vastaan voi tulla myös Klasse, Pony ja Coats -merkkisiä neuloja. Teollisuusompelukoneiden neulojen valmistajia ovat mm. Groz-Beckert ja jo mainitut Schmetz ja Organ. Minulle uusi tuttavuus oli neulavalmistaja Beissel, jonka neuloja markkinoidaan erityisesti Intiassa. Koska Intia on valtava tekstiiliteollisuusmaa, markkinatkin ovat oletettavasti laajat. Beisselin nettisivut otin mukaan listalleni, koska niiltä löytyy oivallista materiaalia harrastajallekin, mm. mielenkiintoista tietoa neulojen historiasta.

Nettisivut, pääsivut neula-asiassa: 

Organ Europe
Organ co. Japan

Schmetz

Prym Consumer

Singer

Inspira Pfaffin sivuilla

Klasse

Pony

Coats

Groz-Beckert (teollisuuskoneiden neuloja)

Beissel

* En sujuvasti löytänyt tietoa, mitkä näistä tuotemerkeistä Organin ja Schmetzin lisäksi todella valmistetaan omissa tehtaissaan. Yhden väitteen mukaan Inspirat ja Singerit valmistettaisiin samassa tehtaassa Brasiliassa. Neulavalmistajien omistussuhteet ja konsernit ovat myös mutkikkaita. Koska aiheena ovat koneiden neulat, eivät neulavalmistajat, ei tästä sen enempää.